Kissan hankintaopas

Tärkein asia, mikä pitää huomioida ennen kissan hankintaa on se, että kissa elää jopa 20 vuotta. Oikein huolehdittuna kissa on varsin vaivaton kumppani, mutta vaatii silti huomiota, hellyyttä ja huolenpitoa.

Kissa pitää ruokkia ja sen hiekkalaatikko siivota, joskus pöydältä saattaa pudota kukkaruukku tai nahkasohvasta löytyä kynnenjäljet. Pitkäkarvaisen kissan turkkia pitää harjata säännöllisesti. Kissan kasvaessa pitää myös huolehtia rokotuksista jamatokuureista.

Kissaa ei tulisi ottaa hetken mielijohteesta, vaan siihen on sitouduttava sen koko loppuelämän ajaksi.

Mistä hankkia kissa?

Kissoja voi hankkia monesta paikasta:

• Lehti- tai muun ilmoituksen perusteella
• Eläinsuojeluyhdistyksestä
• Tutuilta/kavereilta
• Kasvattajalta

”Löysin kodin Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kautta, minne minut oli tuotu siskoni kanssa, kun olimme hyvin pieniä. Kasvoimme siellä pienessä lasikopissa, missä ei ollut juurikaan tilaa temmeltää. Pian pääsimme kuitenkin hyvään kotiin, missä olemme viihtyneet jo viisi vuotta.”

Paljonko kissa maksaa?

Etenkin maatiaiskissan voi saada nimellistä maksua vastaan tai ilmaiseksikin, kunhan sitoutuu tarjoamaan sille hyvän ja rakastavan kodin. Rotukissoista pitää yleensä maksaa rodusta riippuen muutamasta sadasta eurosta ylöspäin.

Mihin tulee kiinnittää huomiota kissaa valitessa?

Kissanpentua valitessa kannattaa huomioida pentujen aktiivisuus. Vilkkaat pennut ovat todennäköisemmin terveitä. Silmien tulisi olla kirkkaat.

Kissanminttu (Aitokissanminttu, Nepeta cataria) on yrttikasvi, jonka tuoksulla on lähes huumaava vaikutus useaan kissaan. Vaikutuksen voimakkuus vaihtelee kissakohtaisesti. Useimmat kissat haistelevat, kiehnäävät ja pureskelevat kasvia, toiset alkavat erittäin leikkisiksi ja innokkaiksi. On myös kissoja, joihin kissanmintulla ei ole minkäänlaista vaikutusta.

Kissanminttua on lisätty useisiin marketeista ja eläinkaupoista saataviin kissanleluihin. Sitä on saatavilla myös erikseenkuivattuna tai nestemäisenä uutteena. Kissanminttua voit myös kasvattaa itse kotonasi.

Kissanmintun kasvatus

Kissanminttu on helppohoitoinen, sillä se menestyy kaikilla maalajeilla ja myös puolivarjossa. Parhaiten se kasvaa ravinteikkaassa, kosteassa maassa. Kasvi talvehtii Suomessa kohtalaisesti.

Aloita kissanmintun kasvatus siemenistä keväällä sisällä. Uudet taimet ovat yleensä pieniä ja herkkiä, pidä kissasi siis loitolla niistä. Pidä multa tasaisen kosteana kastelemalla taimia säännöllisesti.

Ulkona kasvaessaan kissanminttu saattaa levitä rikkaruohon tapaan. Kannattaa siis rajata sen kasvupaikka huolellisesti.

Kissanmintun hoito

Kastele kasvia säännöllisesti. Ulkona kasvatettaessa rikkaruohot torjutaan tarpeen mukaan. Tauteja ja tuholaisia kasvilla ei juurikaan esiinny.

Kissanmintun sadonkorjuu ja käyttö

Kukintoja on hyvä napsia pois, jotta kasvin lehdet kasvavat paremmin. Ensimmäisenä vuonna kissanmintusta saa yhden sadon, joka on valmis alkusyksystä. Kun kissanminttu on noin 20 cm korkea, voit leikata lehtiä kissallesi.

Leikkaa kasvista kerralla korkeintaan puolet lehdistä. Toiset kissat pitävät tuoreista lehdistä, toiset puolestaan kuivemmista. Voit käyttää kuivattuja lehtiä sellaisenaan tai silputa niitä itse tehdyn lelun sisään.

Mistä ostaa kissanmintun siemeniä?

Kissanminttua on joskus saatavilla hyvinvarustelluissa viher- ja puutarhakaupoissa. Voit myös tilata siemeniä verkkokaupasta, esim. Exotic Gardenista.

Nämä 15 vaaraa vaanivat kissaa kotonasi

Kissat ovat äärimmäisen uteliaita eläimiä ja ovat siksi jopa sisätiloissa jatkuvassa vaarassa. Listasimme yleisimmät kotona vaanivat vaaratilanteet sekä ohjeet vaaroilta välttymiseen.

1. Myrkylliset kasvit

Monen kissan mielipuuhaa on huonekasvien syöminen.Kartoitustutkimus HYKS:n myrkytystietokeskuksen vuoden 1998 puheluraporteista paljastaa, että kasvit aiheuttavat eniten kissojen myrkytystapauksia.

Joulu lähestyy ja moni saa lahjaksi joulutähden tai jouluruusun. Joulutähti on kuitenkin yksi kaikkein myrkyllisimmistä kasveista ja todellinen vaaratekijä kissakodissa. Tarkista onko oma huonekasvisi kissalle myrkyllisten kasvien listalla.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Yksinkertainen ohje on myrkyllisten kasvien välttäminen. Kannattaa ohjeistaa myös sukulaisia ja tuttavia siitä mitä kasveja saa ja mitä ei saa tuoda. Jos myrkyllinen kasvi on jo kotona, tulisi se säilyttää sellaisessa huoneessa mihin kissalla ei ole pääsyä.

2. Puhdistusaineet

Monet puhdistusaineet voivat olla kissalle kohtalokkaita. Kissa saattaa juoda puhdistusainetta suoraan lattialle kaatuneesta pullosta tai kävellä lätäkön yli ja niellä ainetta puhdistaessaan tassuja. Samaan kategoriaan vaarallisten aineiden listalle kuuluvat liuottimet, jäänestoaine, lakat ja lattiavahat.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Pidä puhdistusaineet niille varatussa kaapissa, minne kissalla ei ole pääsyä. Pidä kaikki astiat, pullot ja purkit huolellisesti suljettuina. Lattioita mopattaessa huolehdi asianmukaisesta huuhtelusta ja kuivaamisesta.

3. Rotanmyrkky

Rotanmyrkky sekä jotkut hyönteismyrkyt ja muut torjunta-aineet ovat hyvin vaarallisia kissalle. Kissa saattaa syödä myrkkyä tai myrkkyyn kuolleen/saastuneen jyrsijän. Vaikka et itse myrkkyä käyttäisikään, saattaa sitä olla esimerkiksi naapurin pihalla.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Pyri välttämään kaikenlaisten myrkkyjen käyttöä kissataloudessa. Mekaaniset loukut ja ansat ovat turvallisempi vaihtoehto. Mikäli kissa on syönyt rotanmyrkkyä, ota yhteyttä eläinlääkäriin välittömästi.

4. Pesukone ja kuivausrumpu

Kissat etsivät mielellään lämpimän ja suojaisan pesäpaikan. Mikä olisikaan mukavampi kuin puolitäysi pyykinpesukone? On sanomattakin selvää, että pesuohjelman pyörityksessä kissa on suuressa vaarassa.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Pidä pesukone ja kuivausrumpu aina suljettuina, jotta kissa ei opi tekemään sinne pesää. Muista aina tarkistaa kone ennen käynnistystä!

5. Lääkkeet

Lähes jokaisesta kotitaloudestä löytyvät parasetamolia ja ibuprofeiinia sisältävät särkylääkkeet ovat vaarallisia kissoille. Tämän lisäksi monet muut lääkkeet voivat olla kissalle hengenvaarallisia.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Pidä lääkkeet lukitussa kaapissa. Huolehdi, että lääkkeitä ei käytön yhteydessä putoa lattialle. Jos näin käy, lääke on välittömästi etsittävä. Kissa löytää pudonneen pillerin helposti ahtaistakin paikoista.

6. Pienet esineet

Pienet esineet voivat aiheuttaa tukehtumisriskin. Hankalan muotoinen esine elimistössä voi myös aiheuttaa tukoksen ja sitä kautta vakavan sairastumisen. Terävien esineiden syöminen voi aiheuttaa kissalle sisäisiä vaurioita.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Varmista että kissan leluista ei irtoa osia ja ne eivät ole liian pieniä joutuakseen kissan syötäväksi. Älä jätä kuminauhoja, nastoja, paperiliittimiä jne. lojumaan pöydille tai lattialle.

7. Narut

Kissat rakastavat naruilla leikkimistä. Joululahjojen pakkausnaru on usean kissan mielestä parempi kuin mikään joululahja. Leikin timmellyksessä narua saattaa kuitenkin päästä kissan nieluun ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tukehtumisen tai suolistotukoksen.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Narut ovat leikeissä turvallisia, kunhan et jätä kissaa valvomatta narun kanssa. Korjaa narut pois aina leikin jälkeen.

8. Muovikassit

Muovikassit ovat kissojen mielestä kiinnostavia ja mukavia piilopaikkoja. Muovipussi voi kuitenkin aiheuttaa tukehtumisriskin. Nieltynä muovinpalaset voivat aiheuttaa suolistotukoksia.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Älä jätä muovipusseja lojumaan paikkoihin minne kissa pääsee helposti. Älä käytä muovipusseja leikeissä, ettei kissa opi pitämään niitä liian kiinnostavina.

9. Kynttilät

Kynttilät kuuluvat romanttiseen iltaan ja juhlapäivään. Kissaperheen on kuitenkin oltava varuillaan aina kun kynttilät sytytetään. Liian läheltä kynttilää kulkeva kissa saattaa saada turkkinsa syttymään tai kaataa palavan kynttilän pöytäliinalle.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Kuten tulen kanssa aina – ole varovainen. Älä jätä kynttilöitä palamaan vahtimatta ja estä uteliaan kissan pääsy kynttilän lähelle. Pidä varmuuden vuoksi myös sammutusvälineet (jauhesammutin, sammutuspeite) lähettyvillä.

10. Sähköjohdot ja -laitteet

Kissat harvemmin purevat sähköjohtoja. Huonosti suojatut tai rikkinäiset sähköjohdot voivat kuitenkin aiheuttaa vaaratilanteen. Utelias kissa saattaa myös työntää kuononsa rikkinäiseen/avattuun sähkölaitteeseen tai pudottaa lavuaarin tai ammeen reunalla keikkuvan sähkölaitteen veteen.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Vaihda rikkoutuneet sähköjohdot heti uusiin. Älä pidä sähkölaitteita lavuaarin reunalla tai korkealla paikalla josta ne voivat pudotessaan mennä rikki. Älä jätä sähkölaitteita turhaan kiinni pistorasiaan. Kissa saattaa huomaamattaan käynnistää ohi kävellessään vaikkapa kahvinkeittimen.

11. Kuumat paikat kuten kiuas, liesi ja lämpöpatterit

Kissat nauttivat lämmöstä ja viettävätkin usein aikaa saunassa tai patterin vieressä. Kissa saattaa polttaa kuononsa tai tassunsa kuumaan levyyn tai kiukaan kiviin. Eräät lämpöpatterit saattavat myös kuumentua polttavan kuumiksi ja kissa voi satuttaa itsensä niihin.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Älä jätä lieden kuumaa levyä vahtimatta. On saatavilla erillisiä suojuksia, joilla levyn voi peittää jäähtymistä odotellessa. Saunan ovi kannattaa pitää kiinni, kun kiuas on kuumana. Öljytäytteiset lämpöpatterit eivät yleensä ole niin pintakuumia kuin sähköpatterit. Jos raha ei ole este, on pattereihin myös hankittavissa suojapanelointi.

12. Huonosti kiinnitetyt huonekalut

Kissat tykkäävät hyppiä kirjahyllyihin ja lipastojen päälle. Tukevastikin seisova kaappi saattaa kaatua, kun kissa hyppää vauhdilla sen päälle.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Korkeat hyllyt tulisi aina kiinnittää seinään ja seinäkiinnityksillä olevien irtohyllyjen kantokyky tulisi varmistaa.

13. Avoimet ikkunat ja parvekkeet

Vaikka kissa pysyisi tavallisesti loitolla ikkunoista, saattaa se linnun nähdessään antaa metsästysvieteilleen vallan ja hypätä linnun perään avoimesta ikkunasta.

Kerrostaloasunnossa se voi hyvin olla kissan viimeinen hyppy. Utelias kissa saattaa myös mennä ikkunalaudalle kävelemään, mistä se voi horjahtaa ulos.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Ikkunoihin kannattaa hankkia tuuletushaat, joilla ikkunat jäävät tuuletusta varten hieman raolleen, mutta kissa ei mahdu niistä ulos. Parvekelasit estävät hyppäämisen parvekkeelta, niiden puutteessa voi rakentaa kanaverkosta ja muutamasta puurimasta ylös asti jatkuvan esteen. Älä pidä ikkunaa tai parvekkeen ovea auki kun kissa on valvomatta.

14. Ihmisen ruoka

Monet ihmisen ruuat ovat haitallisia, vaarallisia tai jopa kohtalokkaita kissoille.

• Sipuli, valkosipuli, viinirypäleet, rusinat, sienet, tomaatin vihreät osat ja monet juurekset ovat myrkyllisiä kissoille.
• Kofeiini vaikuttaa kissan keskushermostoon ja pienikin annos saattaa aiheuttaa vapinaa, oksentelua ja ripulia.
• Kaakao ja suklaa (erityisesti tumma suklaa) sisältää teobromiinia, kemikaalia mitä kissat eivät pysty sulattamaan. Suuri annos voi johtaa vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan.
• Raaka kala sisältää tiaminaasia, joka hävittää b-vitamiinia. Lisäksi raa’asta järvikalasta voi saada loistartunnan. Lue lisää kissan madoista.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Lähtökohtaisesti älä anna kissalle ihmisen ruokaa. Kissa on lihansyöjä, eikä ihmisen sekaravinto ole kissalle soveltuvaa. Mikäli haluat valmistaa itse kissallesi ruokaa, pitäydy liha- ja kalaruuissa ja vältä kaikkia mausteita. Kannattaa myös varmistaa ruokavalion soveltuminen kissallesi eläinlääkäriltä. Lue täältä lisää kissan ruokinnasta.

15. Auton alle jääminen

Kissat viihtyvät suojaisissa ja pimeissä paikoissa, kuten pysäköidyn auton alla. Runsaasti liikennöidyn tien ylittäminen jää monen kissan viimeiseksi teoksi. Jos kissasi on ulkokissa, on sillä suuri riski jäädä auton alle.

Kuinka tältä vaaralta suojaudutaan:

Muiden tienkäyttäjien käytökseen on hankala puuttua, mutta itse kannattaa aina olla erityisen tarkkaavainen etenkin kotipihaan ajettaessa. Liikenteeseen lähtiessä kannattaa vilkaista auton alle, ja ottaa tavaksi töötin painaminen. Tällöin renkaan edessä nukkuva kissa tajuaa herätä ja lähteä pois auton alta.

Rotukissa vai maatiaiskissa?

Maatiaiskissa

Maatiaiskissa on niin kutsuttu kotikissa. Ne ovat mm. usein vastustuskykyisiä useita sairauksia vastaan, sillä ne ovat perineet parhaat ominaisuudet monipuolisesta geenivalikoimasta. Samasta syystä ne säästyvät myös monilta perinnöllisiltä sairauksilta ja vioilta.

Maatiaiskissan saatavuus ja hinta

Maatiaiskissoja on hyvin tarjolla, ja niitä voi kysellä esim. maatiloilta, eläisuojeluyhdistyksiltä tai ilmoitusten perusteella. Maatiaiskissoissa on kaikkia kuvioita ja värejä, mutta rotukissoille on jalostettu tietty ulkonäkö. Maatiaiskissan voi saada ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan.

Rotukissa

Maailmassa on kymmeniä kissarotuja, joihin on jalostettu tiettyjä perinnöllisiä ominaisuuksia. Jos etsit tietyn näköistä kissaa, löytyy rotukissoista luultavasti sopiva vaihtoehto. Roduilla on myös tiettyjä niille ominaisia luonteenpiirteitä, vaikka jokainen kissa onkin aina yksilöllinen.

Paljonko rotukissa maksaa?

Rotukissat  maksavat sadoista euroista jopa tuhansiin euroihin, mikäli kissa on harvinainen tai sillä on erityisen hyvät perintötekijät (näyttelytasoinen kissa).

Mistä rotukissan voi ostaa?

Rotukissoja voi kysellä Suomen kissaliitosta, kissalehtien ilmoituksista tai kasvattajien omilta internetsivuilta. Rotukissojen saatavuus on paljon heikompi kuin maatiaiskissojen. Jos etsit tiettyä rotua, voit joutua odottamaan hyvinkin pitkään. On myös sellaisia rotuja, joita voi olla saatavilla ainoastaan ulkomailta.

Tässä on listattu muutamia kissarotuja ja niiden tyypillisä ominaisuuksia:

Maine Coon

Leikkisä, aktiivinen kissa, joka ääntelee sirkuttaen maukumisen sijasta. Paksu, pörröinen turkki, usein kauluri ja tuuhea häntä.

Ragdoll

Lempeä ja uskollinen, ei kovin aktiivinen. Suuri ja tanakka fyysisesti, tiheä, silkkinen karva.

Burma

Vaativa, eloisa, hellä. Amerikkalainen burma on roteva ja lyhytnenäinen, eurooppalainen burma on sirompi. Sileä, lyhyt ja satiinimainen turkki.

Siamilainen

Päättäväinen, lujaääninen, koiramainen, älykäs ja vaativa. Erittäin lyhytkarvainen, karkea turkki, siniset silmät. Lue lisää siamilaisesta.

Sfinx

Eloisa, hellä ja leikkisä. ”Karvaton”, todella lyhyt, harva, untuvainen turkki.

Aiheeseen liittyviä artikkeleita

 

 

• Persialainen kissa

  Persialainen kissa on pitkäkarvainen, seuraisa ja rauhallinen kissarotu. Tutustu täällä persialaiseen ja sen hoitoon!

   

• Siamilainen kissa

  Siamilainen on lyhytkarvainen, aktiivinen ja tempperamenttinen kissarotu. Lue täältä lisää siamilaisista kissoista ja niiden hoidosta!

Kissan ruokintaohje

Kissan ruokinta vaikuttaa suoraan kissan hyvinvointiin ja elinikään. Vääränlaisesta ruokinnasta johtuvat sairaudet kuten ylipaino ovat lisääntymässä räjähdysmäisesti. Vuonna 2011 Yhdysvalloissa tehdyntutkimuksen mukaan jopa yli 50 % kissoista on ylipainoisia.

Kissa on lihansyöjä, joten sen pääasiallisen ruokavalion tulisi koostua eläinproteiinista (lihasta). Luonnossa kissa saakin pieneläimistä kaiken mitä tarvitsee. Kotikissan ravinnon tulee olla tasapainotettu niin, että se sisältää oikean määrän proteiineja, rasvaa, hiilihydraatteja, kivennäisaineita ja vitamiineja. Tällöin kissa sairastuu harvemmin ja elää pidemmän ja terveemmän elämän.

Kostea ruoka

Kosteaa ruokaa myydään purkeissa, pusseissa ja pahvitetroissa. Niissä on ravintoaineet valmiiksi tasapainotettu, joten kissan ruokinta on helppoa. Lisäksi vaihtoehtoisia makuja on paljon, joten nirsollekin kissalle löytyy varmasti mieleinen ruoka. Kaikkein halvimmissa purkkiruuissa proteiinit ja rasvat ovat vähemmän laadukkaita kuin kalliimmissa.

Kannattaa kiinnittää huomiota ainesosaluetteloon, pyri löytämään tuotteita, joissa lihatuotteet ovat listan alkupäässä (ainesosat ilmaistaan nettopainon mukaisessa järjestyksessä). Hyvä nyrkkisääntö: mitä yksinkertaisempi ainesosaluettelo, sitä puhtaampi ruoka.

Kuivaruoka

Kuivaruoka on yleensä huomattavasti edullisempaa kuin kostea ruoka. Kuivamuonissa suurin ongelma on ruuan kuivuus. Kissa ei aisti janon tarvetta yhtä helposti kuin ihminen, joten sen elimistö saattaa kuivua pelkän kuivaruuan syömisestä. Vilja ja magnesium kuivaruuassa voi lisäksi nostaa virtsan ph:ta ja yhdistettynä vähään juomiseen muodostaa lopulta virtsakiviä.

Turvallisinta on ostaa kuivaruoka eläinkaupasta, jolloin se on laadukasta ja yhdistää sitä kostean ruuan kanssa. Raikasta vettä tulisi olla aina saatavilla, mielellään monessa eri paikassa.

Hyviä kuivaruokavalmisteita ovat mm. Applaws, missä on 80 % lihapitoisuus eikä lainkaan viljaa sekä Hill’s -tuotteet. Ylipainoisille kissoille on saatavilla erikoiskuivaruokia, esim. Happy Cat Fit & Well.

Lue myös arvostelu Applaws kuivaruuasta.

BARF

BARF, eli ”bones and raw food” tai ”biologically appropriate raw food” tarkoittaa kissalle vastaavan ruuan syöttämistä mitä ne söisivät luonnossakin (raakaa lihaa ja luita). Ruokintatapa on kiistelty, sillä ruokamyrkytyksen ja tukehtumisen riski kasvaa.

Kissanpentujen ruokinta

Kissanpennuille on eläinkaupoissa sekä marketeissa saatavilla erikoisruokavalioita. Aikuisille kissoille tarkoitettu ruoka voi olla liian kovaa pennun maitohampaille ja pennun kasvuvaiheessa on tärkeää turvata ravinteiden ja vitamiinien saanti. Hyväksi todettu vaihtoehto on Applaws -kuivaruoka pennuille sekä Royal Canin Baby Cat 1-4 kk ja Royal Canin Kitten 4-12 kk ikäisille pennuille.

Maitoa kissalle?

Kissa ei tarvitse maitoa, vaikka saattaakin pitää siitä. Maidon laktoosi saattaa aiheuttaa kissalle vatsaongelmia. Kaupoissa on saatavilla kissoille tarkoitettua vähälaktoosista maitoa, mutta sitäkään ei pitäisi koskaan antaa veden korvikkeena, vaan herkkuna silloin tällöin.

Kuinka paljon kissa syö?

Kissa tarvitsee 70-90 kcal painokiloa kohden vuorokaudessa. Jos kissa liikkuu vähän, niin tarve on 50-70 kcal/kg/vrk. Ruokapurkin kyljessä on yleensä maininta paljonko keskimääräinen kissa tarvitsee ruokaa päivässä.

Käytännössä kissa harvoin syö enemmän kuin tarvitsee, mutta etenkin steriloitu tai kastroitu kissa saattaa lihota liiallisesta ruokkimisesta. Ruokaa olisi hyvä olla tarjolla 2-3 kertaa vuorokaudessa, vesikipossa tulee olla raikasta vettä aina.

Voiko kissalle antaa koiran ruokaa?

Kissa on petoeläin ja syö pääasiallisesti lihaa, koira puolestaan kaikkiruokainen. Koiran ravintotarpeet ovat siis täysin erilaiset kuin kissalla. Koiranruuassa on kissalle liian vähän proteiinia ja muita ravintoaineita, eikä sitä tulisi kissoille syöttää.

Ravintolisät

Jos kissa syö tasapainoisesti, se ei tarvitse ylimääräisiä ravintolisiä (ellei eläinlääkäri sano toisin). Liiallinen ravinteiden käyttö saattaa olla jopa haitaksi kissan terveydelle.

Kissanhiekka

Eläinkaupoissa ja markettien hyllyillä on valittavana kymmeniä erilaisia ja erihintaisia kissanhiekkoja. Puupohjainen, savesta tehty paakkuuntuva vai kirkas silikaattihelmi? Isorakeinen vai hienojakoinen? Mikä kissanhiekka on parasta?

Kysymykseen ei välttämättä löydy yksiselitteistä oikeaa vastausta, mutta tämän oppaan avulla onnistut helpommin valitsemaan omalle kissallesi parhaiten sopivan hiekan.

Kissanhiekan historia

Kaupallisen kissanhiekan historia juontaa juurensa toisen maailmansodan aikoihin, kun hankalalle ja sotkevalle hiekalle, sahajauholle ja tuhkalle haettiin parempaa vastinetta.

Kissanhiekan keksijänä pidetään Edward Lowe -nimistä amerikkalaista yrittäjää, joka keksi käyttää nestettä hyvin imeviä savimineraaleja kissanhiekkana vuonna 1947. Kissanhiekasta tuli suuri menestys ja nykyään markkinoilla on saatavilla satoja erilaisia tuotteita.

Paakkuuntuva kissanhiekka

Paakkuuntuva kissanhiekka valmistetaan yleensä luonnonsavesta, bentoniitista. Joissakin valmisteissa mukana saattaa olla kvartsia ja piin yhdisteitä sekä erilaisia hajusteita tai talkkia.

Paakkuuntuvan kissanhiekan suurin etu on nimensä mukaisesti paakkuuntuvuus, eli pissa muodostaa selviä paakkuja, jotka on helppo poimia hiekasta kissanhiekkalapiolla. Hiekkalaatikko säilyy puhtaana pidempään, eikä sitä tarvitse vaihtaa yhtä usein kuin paakkuuntumatonta hiekkaa.

Käytyään hiekkalaatikolla kissan tassuihin jää helposti hiekkaa, mistä se kulkeutuu muualle taloon tai huoneistoon. Hiekan kulkeutumista voi minimoida edusmaton avulla. Ahkera hiekan peittäjä saa kuopsuttaessan hiekan myös lentämään kaaressa pois laatikosta. Kannellinen taireunallinen hiekkalaatikko sopiikin parhaiten aktiivisten peittäjien vessaksi.

Paakkuuntuva savipohjainen kissanhiekka hävitetään sekajätteen mukana. Sitä ei pidä laittaa biojätteeseen, koska se on mineraalipohjaista eikä se varsinaisesti kompostoidu. Kissanhiekkaa ei myöskään tule laittaa viemäriin, koska paakut saattavat tukkia putkiston.

Paakkuuntuvalla kissanhiekalla täytetystä hiekkalaatikosta siivotaan jätökset erityiselläsiivilämäisellä kissanhiekkalapiolla päivittäin. Samalla olisi hyvä lisätä puhdasta hiekkaa laatikkoon. Kissanhiekkalaadusta, hiekan määrästä ja hiekan likaantumisesta riippuen hiekat kannattaa vaihtaa kokonaan n. 4 viikon välein. Samalla hiekkalaatikko pestään esim. astianpesuaineella tai kissanvessan pesuaineella. Kissa ei asioi mielellään likaisissa hiekoissa ja protestoi varmasti, jos laatikon puhtautta laiminlyödään.

Savipohjaisen, paakkuuntuvan kissanhiekan terveysriskit

Bentoniitti laajenee kastuessaan jopa kymmenkertaiseksi. Paakkuuntuvan kissanhiekan on joidenkin kertomusten mukaan epäilty aiheuttavan kissoille suolistotukoksia syötynä (erityisesti pentukissat saattavat syödä hiekkaa), mutta tätä tukevia tutkimustuloksia ei ole julkistettu.

Bentoniittia sisältävää hiekkaa on käytössä miljoonissa kotitalouksissa ympäri maailmaa, eikä sitä ole todettu käytössä ihmisille eikä eläimille vaaralliseksi. Jos kuitenkin hiekan käyttö epäilyttää, on tarjolla turvallisempia, 100% kasviperäisiä mm. maissista valmistettuja paakkuuntuvia kissanhiekkoja.

	Sitoo tehokkaasti virtsaa paakkuihin
	Hyvä saatavuus
	Riittoisuuden takia edullinen
	Mahdollinen suolistotukosriski etenkin pentukissoilla
	Savipöly saattaa aiheuttaa hengitystievaivoja
	Epäekologista, ei maadu
	Kissanhiekka kulkee helposti tassuissa kissan mukana pois laatikosta

Suosittelemme näitä paakkuuntuvia kissanhiekkoja:

Extreme Classic Baby Powder -mikrohiekka
15,90 € / 7kg

Biokats Premium
19,99 € / 14kg

 

Paakkuntumaton kissanhiekka

Kuten paakkuuntuvat kissanhiekatkin, yleisimmät paakkuuntumattomat kissanhiekat ovat savipohjaisia. Kaikki kissat eivät välttämättä pidä paakkuuntuvista kissanhiekoista, joten paakkuuntumaton saattaa tällöin olla hyvä vaihtoehto.

Paakkuuntumatonkin kissanhiekka kulkee helposti kissan tassuissa pois laatikosta. Hiekkalaatikon viereen laitettu edusmatto vähentää sotkua ja hiekan kulkeutumista.

Paakkuuntumaton kissanhiekka pitää vaihtaa kokonaan n. viikon välein, eli huomattavasti useammin kuin paakkuuntuva hiekka.

Savipohjaisen, paakkuuntumattoman kissanhiekan terveysriskit

Paakkuuntumatonta hiekkaa pidetään turvallisempana vaihtoehtona etenkin pentukissoilla, koska paakkuuntuvan hiekan arvellaan aiheuttavan syötynä suolitukoksia. Toiset savipohjaiset kissanhiekat pölyävät kuitenkin paljon, jolloin hiekkapöly saattaa kulkeutua kissan tai ihmisen keuhkoihin. Eläinten käyttäytymiseen erikoistunut tohtori Peter Borchelt on todennut kliinissä kokeissa yhteyden savipohjaisten kissanhiekkojen sisältämän silikaattipölyn ja kissojen hengitystiesairauksien välillä yhteyden. Tutkimustietoa on kuitenkin aivan liian vähän, joten savipohjaista kissanhiekkaa pidetään yleisesti ottaen turvallisena.

	Sitoo melko tehokkaasti virtsaa
	Hyvä saatavuus
	Sopii myös pentukissoille
	Savipöly saattaa aiheuttaa hengitystievaivoja
	Epäekologista, ei maadu
	Kissanhiekka kulkee helposti tassuissa kissan mukana pois laatikosta

Suosittelemme näitä paakkuuntumattomia kissanhiekkoja:

Sanicat Professional Aloe Vera 7 Days
16,99 € / 20 l

 

Silikaattinen kissanhiekka

Natriumsilikaatista (silikageeli, käytetään mm. kosteudenpoistajina lääkepakkauksissa) tehty kissanhiekka on erittäin imukykyistä ja estää kissan virtsan hajun tehokkaasti.

Vaikka hiekka on tavallista savipohjaista hiekkaa kalliimpaa, sitä tarvitsee vaihtaa harvemmin.

Vaivattomien silikaattisten kissanhiekkojen haittapuolena on mahdolliset terveyshaitat, mikäli hiekkaa joutuu kissan elimistöön.

	Sitoo äärimmäisen tehokkaasti virtsaa
	Helppokäyttöinen, laatikko pysyy pitkään puhtaana
	Riittoisa
	Saatavuus etenkin pienemmissä marketeissa heikkoa
	Kallis hinta
	Epäekologista, ei maadu
	Mahdolliset terveysriskit syötynä

Suosittelemme näitä silikaattisia kissanhiekkoja:

Professional Classic -kissanhiekka
19,90 € / 15kg

Cat & Clean Brilliant Plus
20,99 € / 15kg

 

Ekologinen kissanhiekka

Puupohjaiset kissankuivikkeet ovat eloperäistä materiaalia ja ne voidaan lajitella biojätteeseen, kun jätökset on korjattu wc-pönttöön tai sekajätteeseen. Kasviperäiset, ekologiset kissanhiekat ovat ympäristöystävällisyyden lisäksi myös turvallisempia, mikäli kissa sattuisi saamaan niitä suolistoonsa.

Puupohjaiseen kissanhiekkaan vaihtaminen voi kuitenkin olla työlästä tai mahdotonta, jos kissa on jo oppinut tekemään tarpeensa toisenlaiseen hiekkaan.

Lämmityspelletit ovat suosittuja niiden edullisen hinnan takia. Puupellettien käyttöä helpottaa suuresti niille erikseen suunniteltu hiekkalaatikko, missä on kahden pohjan välissä ritilä.  Pelletit hajoavat virtsan kanssa sahajauhoksi, joka putoaa ritilän läpi astiaan. Astia on tyhjennettävä päivittäin, jotta laatikko pysyy hajuttomana. Pellettivessan voi tehdä myös itseSavon eläinsuojelu ry:n ohjeiden mukaan.

Eräät kissat tekevät tarpeensa mielellään jopa sanomalehtisilppuun, jolloin hesarin saa edullisesti jatkokäyttöön lukemisen jälkeen. Sanomalehti imee virtsan hyvin, mutta ei peitä hajua yhtä hyvin kuin kaupalliset tuotteet ja laatikko pitää pestä tyhjennyksen yhteydessä.

	Ekologinen vaihtoehto, maatuu biojätteen mukana
	Edullisia vaihtoehtoja (lämmityspelletit, sanomalehti)
	Ei samanlaista suolistotukosvaaraa kuin paakkuuntuvassa savessa
	Kaikki kissat eivät suostu käymään
	Vaatii päivittäistä puhdistamista
	Pelletit toimivat parhaiten erillisessä, niille tarkoitetussa vessassa

Suosittelemme näitä ekologisia kissanhiekkoja:

Cat’s Best Öko Plus
13,90 € / 10 l

 

WC-pöntölle kouluttaminen

Edullisin, mutta samalla myös työläin keino päästä eroon sisäkissan jätöksistä on opettaa kissa vessapöntölle. Opetus tapahtuu vaiheittain ja vaatii paljon kärsivällisyyttä ja aikaa. Toiset kissat oppivat WC-käynnit nopeammin, toiset hitaammin eivätkä kaikki kissat suostu välttämättä koskaan tekemään tarpeitaan pöntöllä.

	Ekologista, ei ylimääräistä jätettä
	Vaivaton, ei vaadi puhdistamista
	Käytössä edullisin vaihtoehto
	Koulutus haastavaa, ei onnistu kaikilla kissoilla
	Koulutus vaatii paljon kärsivällisyyttä ja aikaa
	Koulutuksen aikana kissa saattaa tehdä tarpeensa vääriin paikkoihin

 

 

Mikä on paras kissanhiekka?

Vuonna 1990 tohtori Peter Borchelt teki kolme 10 päivää kestävää koetta, missä vertailtiin 14 kaupallista kissanhiekkaa, maa-ainesta sekoitettuna savipohjaiseen kissanhiekkaan sekä tavallista lasten hiekkalaatikkohiekkaa. Testin tuloksena kissat valitsivat  hienojakoisen paakkuntuvan kissanhiekan kaksi kertaa niin usein kuin minkään muun kissanhiekan. Suurin syy valinnalle vaikutti olevan hiekan rakenne.

Jokaisessa kissanhiekkatyypissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Kaikki hiekat eivät miellytä kaikkia kissoja (eivätkä kaikkia kissanomistajia). Toisille pölyyntymättömyys ja vaivattomuus ovat tärkeitä kriteerejä, toinen arvostaa ekologisuutta tai edullista hintaa. Yhteen kissanhiekkamerkkiin tottunut kissa saattaa kieltäytyä uudesta merkistä, toinen kissa taas tekee tarpeensa mielellään vaikka sanomalehdelle.

Koska kaikki tapaukset ovat yksilöllisiä, ei kysymykseen parhaasta kissanhiekasta voi olla yhtä vastausta.

Kissan koulutus

Usealla on harhaluulo, että kissaa ei ole mahdollista kouluttaa. On totta, että koira oppii helpommin käskyjä ja temppuja, koska se on laumaeläin ja hakee siksi hyväksyntää lauman johtajalta. Kissa on itsenäisempi ja siksi myös hankalammin koulutettavissa, mutta kuten kaikki eläimet (ihminen mukaan lukien) se on mahdollista kouluttaa tekemään monenlaisia asioita.

Kissan kouluttamisen perusperiaate

Kaikenlaisen kouluttamisen pitäisi perustua palkitsemiseen. Kun kissa tekee halutun asian tai tempun, se palkitaan välittömästi. Tällöin kissa huomaa, että toimenpiteellä ja palkinnolla on syy-seuraus -suhde, ja se toistaa tempun. Koulutuksen pitää olla johdonmukaista ja palkinnon pitää olla tarpeeksi hyvä (esim. kissan erityinen herkkuruoka tai silitys, mikäli kissa nauttii siitä erityisen paljon). Koulutus kannattaa ajoittaa sellaisiin hetkiin, kun kissa on nälkäinen ja aktiivisempi tekemään asioita ruuan eteen.

Kissan kouluttaminen vaatii kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Tuloksia saa harvoin ensimmäisellä koulutuskerralla. Jokainen kissa on lisäksi erilainen, toiset kissat oppivat helpommin, kun taas toisilla kissoilla voi kestää pitkään tietyn tempun oppiminen.

Naksutinkoulutus (clicker training)

Koulutuksen apuna on hyväksi havaittu ns. naksutin, eli laite, josta lähtee napsahtava ääni. Tarkoitusta varten kehitettyjä napsuttimia myydään muutaman euron hintaan eläinkaupoissa, mutta sellaisen saa helposti tehtyä itse esim. lasipurkin peltikannesta, tai mistä tahansa sopivan pienestä esineestä, mistä lähtee selkeä napsahtava ääni.

Naksutinkoulutus perustuu palkitsemiseen, mutta nyt kun kissa tekee halutun toimenpiteen, annetaan sille palkinnon lisäksi äänimerkki. Tällöin kissa ymmärtää helpommin milloin se on tehnyt oikean toimenpiteen. Naksutinkoulutuksen avulla kissan voi opettaa esim. istumaan, antamaan tassua tai seuraamaan kohdetta. Kissan voi myös opettaa pois vääristä toimenpiteistä, esim. huonekalujen raapimisesta, ruuan kerjäämisestä tai pöydälle hyppäämisestä.

Kissan hoito vinkkien lähde: http://www.kissanhoito.org/